Vastauksia kysymyksiin ja väitteisiin EU:sta

Eu on Suomelle kauhean kallis!

Suomalainen maksaa EU-jäsenyydestä alle 50 euroa vuodessa nettona. Eikä tässä oteta mitenkään huomioon EU:n epäsuoria hyötyjä kukkarollesi, esim. halvempaa ruokaa tai halvempia ulkomaan puhelinmaksuja.

EU säätelee kaikkea typerää.

EU säätelee vain niitä asioita, jossa sillä on toimivalta. Tärkeitä EU:n toimivaltaan kuuluvia asioita ovat mm. yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteinen rahapolitiikka ja sisämarkkinat. Jos uusia asioita halutaan toimivallan piiriin, on tämä hyväksyttävä kaikissa jäsenvaltioissa.

Nykyään jo kumotussa kurkkudirektiivissäkin yritettiin pohjimmiltaan suojella reilua kilpailua. On myös sovittu, että kaikki päätökset tehdään niin lähellä ihmistä, kun se on järkevää. Eli siis EU ei säätele, jos säätely on fiksumpaa tehdä kunnanvaltuustossa.

Yleensäkin tällaisessa sääntelyssä on jokin laajempi, esim. vapaiden sisämarkkinoiden tai ympäristönsuojelun periaate vastakkain jäsenvaltioiden erityispiirteiden kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Euroopan parlamentissa meneillään oleva hyljedirektiivin käsittely.

Miten iso EU on?

EU on 494 miljoonan ihmisen yhteisö, maailman suurin talousalue ja maailman suurin kehitysavun antaja. Unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota.

Kenelle europarlamentaarikot ovat vastuussa?

Kansalaiset valitsevat europarlamentaarikot eli mepit edustamaan itseään. Siispä toisin kuin esim. Matti Vanhanen yrittää väittää, meppi on vastuussa suomalaisille ihmisille, tarkemmin eurooppalaisille ihmisille. Ei Suomen valtiolle tai hallitukselle. Mepin tehtävänä on toimia kansalaisäänenä sekä välittää oman viiteryhmänsä arvomaailmaa äänimääriensä suhteessa.

Istuvatko mepit kokoussalissa maittain?

Ei. Parlamentissa järjestäydytään koko unionin laajuisiin puolueisiin. Suurin puolue on tällä hetkellä konservatiivien EPP-ED, johon kuuluu esim. Kokoomus. Sosialidemokraatit kuuluvat toisiksi suurimpaan PES-ryhmään, joka on kaikista ryhmistä yhtenäisin.

Työntekijä muuttuu tekniikan ansiosta aina vaan tehokkaammaksi, joten täytyy keksiä uutta tekemistä, uusia palveluja, jotta bruttokansantuote kasvaisi jatkuvasti. Seuraa perimmäinen kysymys: Onko bruttokansantuotteen pakko aina vain kasvaa?

Pohjimmiltaan kyllä, koska muuten iskee työttömyys. Korkeampi bruttokansantuote lisää oikein jaettuna myös hyvinvointiamme. BKT:n kasvu lisää myös verotulojamme, joten esim. valtionvelan lyhentäminen käy kätevämmin.

Kysy itse - Me vastaamme!

Kysymys:
Nimi:
Sähköposti:
Varmennus: